Tietoa lämpöpumpuista

 

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu käyttää hyväkseen ulkoilman sisältämää energiaa. Ilmalämpöpumppu on riippumaton muista lämmitys- ja ilmastointijärjestelmistä. Sisätilan lämpötilaa säädellään siirtämällä lämpöä ulkoilmasta sisäilmaan ja tarvittaessa päinvastoin sisäilman jäähdyttämiseksi. 
Taloudellisesti tehokkaimmin se toimii huonekohtaisen suoran sähkölämmityksen rinnalla vanhoissa pientaloissa. Oikein mitoitetulla ilmalämpöpumpulla säästät huomattavasti lämmityssähköä. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on ulkoilman lämpötilassa -10ºC ... +10ºC.

 

Lämpöpumppu tulisi valita yhdessä ammattilaisen kanssa, jotta pumppu palvelee parhaiten juuri Teidän tarpeitanne. 
Naapurin pumppumalli tai pumpun teho eivät välttämättä ole Teille se paras valinta.

Lämpöpumppupojat mitoittavat tarpeisiinne sopivan pumpun.




Katso video



Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin ilmalämpöpumppu, mutta lämpö siirretään ilman sijasta veteen. 
Ilma-vesilämpöpumpun säästöpotentiaali on suurempi kuin ilmalämpöpumpun, koska myös talon käyttövesi pystytään lämmittämään ilma-vesilämpöpumpulla. Ilma-vesilämpöpumppua on kuitenkin hankalampaa soveltaa käytettäväksi talon jäähdytykseen kuin ilmalämpöpumppua.

Ilma-vesilämpöpumppu voi toimia talon päälämmönlähteenä, mutta se tarvitsee Suomen ilmastossa tuekseen varajärjestelmän.

 

Lämpöpumppu kannatta sijoittaa mahdollisimman avaraan paikkaan, jolloin lämpö pääse leviämään tasaisemmin ympäri huoneistoa. Pumpun asennus kestää vajaan päivän.


 




Maalämpöpumppu

Maalämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu lämpöenergia siirretään lämmitysjärjestelmään ja käyttöveden lämmittämiseen.

 

Lämmönkeruupiiri on pintamaahan, peruskallioon tai veteen sijoitettu putkisto, jonka sisällä kiertävää nestettä ympäröivä maaperä lämmittää. Nesteenä putkistossa käytetään bioetanolia (ts. maaliuos), jonka jäätymispiste on -17 °C. Kiertäessään putkistossa neste kerää lämpöenergiaa ympäröivästä maa-aineksesta.

 

Maaperään vaakasuoraan asennettava putkisto sopii suurille tonteille. Putkisto ei haittaa puutarhanhoitoa tai tontin istutuksia. Soraharjuja lukuunottamatta lähes kaikki maalajit soveltuvat vaakaputkistolle.

 

Kallioperään asennetaan keruuputkiston pystysuoraan porattuu porareikään lämpökaivoksi. Ratkaisu on nykyisin yleinen, vaikka sen rakennuskustannukset ovat suurempia kuin vaakasuoraan asennettavilla keruupiireillä. Lämpökaivon etuja vaakapiireihin verratuna ovat lähes kaksinkestainen energiasaanti putkimetriä kohti ja vähäinen tarvittava pinta-ala, routimattomuus ja helppo ilmattavuus.

 

Lämmönkeruuputkisto vaatii lämpöpumpun, joka pumppaa lämpöä maaliuoksesta lämpövaraajaan.



Lämmön talteenotto

Lämmönkeruuputkistossa kiertävän maaliuoksen lämpötila on liian matala, jotta sitä suoraan voitaisiin käyttää huoneiston tai käyttöveden lämmitykseen. Sitä varten järjestelmään tarvitaan lämpöpumppu, joka pumppaa lämpöä maaliuoksesta lämpövaraajaan. Samalla maaliuos jäähtyy voimakkasti ja se ohjataan suljetussa kierrossa takaisin maapiiriin, jossa se maalämmön vaikutuksesta uudestaan lämpenee ja kiertää takaisin lämpöpumpulle.

 

Lämmön varaaminen

Lämpöpumppu lämmittää perinteisesti varaajaa, josta jaetaan lämpö tarvittavaan tarkoitukseen (joko käyttöveden, talon lämmitykseen tai kumpaankin yhtä aikaa). Tälläistä järjestelmää voidaan osin ohjata myös ulkolämpötilan mukaan liukuvasti.

 

Suurimmassa osin valmistajien nykyaikaisissa laitteissa hyötysuhdetta on parannettu vaihtuvalla lauhdutuksella, jossa maalämpöpumppu lämmittää vuorotellen lämmitysjärjestelmää ja varaajaa, samalla varmistaen, että käyttöveden lämpötila pysyy tarvittavan korkealla ja että lauhdutus myös lämmitysverkostoon tapahtuu mahdollisimman alhaisella lämpötilalla hyötysuhteen parantamiseksi.

 

Lämmön jakelu

Parhaimmalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii alhaisten lämpötilojen lämmönjakojärjestelmillä, vesikiertoisen lattialämmityksen tai ilmalämmityksen kanssa. Myös lämpöpatteriverkosto on mahdollinen, sillä laitteistolla saadaan ilman sähkövastusta tehtyä noin 58–65°C vettä. Käsitys siitä, että maalämpö ei sopisi patterilämmitystaloon on siten virheellinen, mutta esimerkikisi lattialämmitystalossa maalämmön hyötysuhde on parempi matalamman menoveden lämpötilan takia.